Useampaan kertaan miettinyt miten tehokas lämmittäjä ilmalämpöpumppu (ILP) on. Seinällä oleva kone on vuodelta 2007 ja lupaus toiminnasta on aina -25 pakkasasteeseen asti. Hyvinhän tuo on lämpöä tuonut, jäähdyttämiseen taas ei oikeastaan ole koskaan ollut edes tarvetta. Aloin sitten mielenkiinnosta tutkimaan ILPpiä enemmän ja kaivelemaan tietoa internetistä ja löysin VTT:ltä tilatun testin kyseisestä joka innoitti tekemään testin aiheesta koska sähkönkulutus tuntui olevan hieman korkea.

Aina puhutaan ettei ilmalämpöpumppu ota enempää energiaa mitä se antaa. Eli sähkönkulutus ei koskaan olisi suurempi kuin sen tuottama lämpöenergia. Testistä kaapattu kuva antaa hieman toisen kuvan, ainakin tämän kyseien ILPin kohdalla. Pakkasen ollessa alle -30 astetta, ei laite enää pysty tuottamaan lämpöenergiaa niin paljoa kuin se ottaa sähköenergiaa. No ei näitä tosin ole tarkoitettukaan ainoaksi lämmönlähteeksi, mutta se sanoma ei pidä paikkaansa.

Pientä taustatietoa talosta energiakulutuksen arvioimiseksi. Rakennettu 1973, 3-kerros ikkunalasit vaihdettu 2008, alapohja avattu ja valettu (kutterit poistettu) sekä asennettu sähköinen lattialämmitys. Yläpohjalla ei ole tehty mitään. Talon asuinneliöt on 118m2, lisäksi kiinteä autotalli 60m2 (ei lämmitystä) ja tekniset tilat. Ulkoseinät ovat tiiliseinät (tiili-eristys-tiili), väliseinät kevytrankenteiset. Poistoilma huippuimurilla ja korvausilma tuuletusikkunoista. ILP on talon avoimimmassa kohdassa päätyseinällä josta ilma jakaantuu laajalle alueelle olohuoneeseen, keittiöön, ruokailutilaan, eteiseen ja makkareille menevälle käytävälle.

Pieni sähkönkulutusvertailu vuosilta 2017 ja 2018, aikaväli 1.3. – 1.6. Alkuvuodesta asti en pystynyt tekemään vertailu, koska ILP oli päällä vielä helmikuun loppupuolelle asti ennen kuin sen sammutin testiä varten.

Valitulla jaksolla näkyy kuinka kulutus on melkein 1/3 pienempi kun ILPpi on pois päältä. Sisälämpötila pidetty suurinpiirtein samana. Ulkolämpötilat ovat suurinpiirtein samalla tasolla, ääripäissä hieman eroja.

Kulutusvertailun näkee myös muiden vastaavan kokoisten ja ikäisten kiinteistöjen kanssa. Vähän kuluttava noin 19000 kWh ja paljon kuluttava melkein 25000 kWh. Alkuvuodesta vielä näytti kulutuksen vuosi takaperin noin 23000 kWh, nyt se on testin aikana tipahtanut jo huomattavasti alemmaksi.

Täysin aukotonhan testi ei ole koska on monta muuttuvaa arvoa; ihmiset, lämpötilan heittelyt, saunan lämmitys, muiden sähkölaitteiden käyttö yms., vaikka nämä ovatkin pieniä sähkönkuluttajia.

 

 

Näin lopuksi voisin sanoa, että ILPin kanssa sähkönkulutus on suurempi kuin ilman sitä, ainakin tämän kyseisen laitteen kohdalla. Lämpötilat ovat keskiarvoltaan olleet samanlaiset, muiden sähkölaitteiden käyttö normaalia ja niiden osuus on kuitenkin suhteellisen pieni kokonaiskulutuksessa. Suurimmat energiasyöpöt ovat kuitenkin lämmitys, vedenlämmitys sekä kiuas. Ensi talvi jatketaan ilman ILPin käyttöä ja otetaan koko vuoden seuranta ja verrataan sitten uudestaan. Mikään vuosi ei tosin ole samanlainen niin täysin aukotonta vertailua ei saada aikaiseksi, mutta jos eroa on useita tuhansia kilowattitunteja niin siitä saadaan osviittaa.

Facebook
Twitter
Instagram
Google+
https://lounatvuori.com/2018/06/30/sahkonkulutus-ja-ilmalampopumppu/